www.pinkill.com


sunnuntai 26.8.2007
En tiedä, voisi olla että tänne tulisi kirjoiteltua hieman useammin jos saisi tekstin niinku valmiina kenttään, eikä tarvitsisi täällä koodien keskellä räpeltää... Joo, siis moi. Kesä mennyt on, tuoksui jo vähän syksylle perjantaina, ainakin Imatralla. Jos jollain on joku mahtava idea, mitä näillä sivuilla voisi olla, niin kerropa. Ei jotenkin ole jaksanut panostaa ja meinasin jo lakkauttaa sivut, mutta pidin ne sitten vielä. Osakan kisat menossa ja tod. näk. tulee muutama yö valvottua, työt nyt häiritsee täydellistä keskittymistä vähän olennaiseen (en mie mikään penkkiurheilija oo... :=)Höh, ei näköjään päässä liiku mitään tälläkään kertaa ja on hiukkasen poukkoileva tämä ajatusten juoksu... Ai niin, suoritin hygieniatestin! Aika paljon pelotti. Miulla kun ei ole sellaista naisellista maalaisjärkeä tunnetusti niin olisinpahan voinut tuonkin kämmätä. Mutta jee, ehkä seuraavaksi anniskelupassi? Hyvä, kun saa nykyjään läväyttää hillittömän korttikasan tiskiin kun ja jos töitä hakee. Pitäisköhän varuilta vielä työturvallisuus-, tulityö-, ja vaikka tohtorin paperit pistää hakuun...heh. Piti muuten tulla kesän aikana kutsu hammaskuvauksiin, mutta kun ei tullut, arvatkaa olenko siitä harmissani. Jotenkin sivulauseessa kerroin hampilekurille kerran, että yritin venyttää pienenä pientä suutani suuremmaksi pitämällä C-kasetin koteloa poikittain suussa, sillein hymy näytti hetkisen peilikuvassa leveämmältä. Se repes ihan liitoksistaan ja kysyi, saako kertoa eteenpäin. Häh, ei kai se nyt niin hauska juttu ollut?


torstai 28.6.2007
Lomalla. Tuli nukuttua pitkään, erikoista, olen yleensä aamuvirkku. Viime kirjoittelun jälkeen on vaikka taas sun mitä tapahtunut. Oltiin täydellisissä häissä Oulussa, kaupunki oli kaunis, kyseessä oli eka kerta siellä. Matka oli vaan aika pitkän tyyppinen, mutta hyvin Nissukka (siis miun auto, jolla ajettu liki 400 tuhatta) vinkui perille! Niin, ja käytiin siellä viisuhuumassa, ai että oli mahtavaa. Toivon vaan että pääsisin uudestaan, jos ei ensi vuonna Belgradiin, niin sitten parin vuoden päästä jonnekin. Vaikuttaa muuten vahvasti siltä, että kolmekymppisiä ei tule, sillä täytyy kaikki raha säästää "lahjareissuun" talvella! Äh. Ei nyt paljon jaksa koneella kökkiä. Ilma ei ole morsianta nähnytkään, mutta kyllä loma on aina loma. Jos vielä kävisi alennusmyynneissä kääntymässä...


perjantai 4.5.2007
Omituista kun olen tässä vielä kotona, mutta päivä alkaa tänään vasta ysiltä ja täällä Lappeenrannassa. Vaikkakin ajattelin vähän aiemmin töihin kuitenkin kiirehtää. Jotenkin ei vaan tuo talvinen kevätkeli houkuta pistämään päätään pihalle... Ja ensi viikkohan on LOMAA! Oikeastaan Euroviisu-sellaista, vaikkakaan en ole menossa katsomaan kuin semifinaalin 3. ennakko-
näytöksen... Mutta kuitenkin! Ehkä joku vuosi sitten finaalia jonnekin ulkomaille. Jotenkin tullut nukuttua varsin huonosti tällä viikolla, no nyt on kyllä kurkkukin kipeä (kunnon työntekijän merkki, kun vapaat lähestyy). Mukavaa, saatiin kutsu kesähäihin! Ja kun tuossa yhteili vappuna ystäviin pitkästä aikaa, niin pari paria kihlautuneet, yksille tulee vaaveli... Eli pitäisiköhän noita kuulumiakin kysellä vähän hanakammin, öh... Vaikka mitä on tapahtunut ja vaikka mitä pitäisi tehdä. Niin joo, virkkasin/neuloin paidan! Uskomaton juttu, se näyttää vielä ihan kohtuu inhimilliseltä tekeleeltä, eikä aikaa mennyt kuin vajaa viikko. Tässä jo mietin uutta kudinta. Tomi sanoi kauniisti siinä puolivälissä työtä, että "tuo saattaisi näyttää ihan siedettävältä, jos olisi vaikka valkoinen tai musta". Nice, heh. Tässä kuussa olisi tarkoitus ainakin ehtiä sinne Helsinkiin. Ja Viipuriin. Olen pohdiskellut huomattavan paljon sitä, että pitäisikö kolmekymppiset vaiko eikö. Olen kuitenkin varuilta aloittanut säästämisen ja varannut bilepaikankin. Siis että jos juhlat nousee, niin sitten kunnolla. Vaikeuksia vaan tulisi olemaan, että keitä kutsuisi. Miun lista saattaisi venyä satoihin, kun pitäisi pidättäytyä muutamassa kympissä...


torstai 12.4.2007
No joo, onneksi ei ole kulunut kuin tovi kun viimeksi tänne kirjoittelin! En ole oikein inspirtoitunut koneelle iltaisin, on tässä kevään korvella koittanut keksiä muutakin tekemistä... Tai oikeastaan, on kyllä rytmikin mennyt varsin mystiseksi kun aloitti työt Imatralla. PItäisi opetella aamulla syömään uudestaan, esimerkiksi. Aluksi tuntui taas omituiselta uudessa toimipaikassa, ihan kuin olisi ollut vaan käymässä. Töitä on riittänyt runsain mitoin alun alkaen, siis heti ensimmäisestä päivästä lähtien niin että on välillä lähes helisemässä, mutta parempi että puuhaa piisaa! Työilmapiiri on avoin ja hyvä, se on tärkeää. Ja oli kiva käväistä yksi kerta Lappeenrannan toimipaikassa, kun usea tuli halimaan ja kertonut kaipaavansakin. Siitä jäi hyvä mieli. On tässä ehtinyt tapahtua kaikenlaista parissa kuukaudessa. Isosisko ja ystävänsä Johanna ovat avanneet kahvila-ravintolan Parikkalaan, nimeltään
JK Karpalo
Loistavaa ruokaa, loistavat kokit (vaikka lienen jäävi kehuissani). Olen päässyt ruokapalkalla tiskariksikin silloin tällöin. Se on ollut jotenkin oikein virkistävää, vaikkakin kyllähän siinä saa täysillä duunata! Ikävääkin on tapahtunut. Tomin äiti on sairastunut vakavasti, joten hänestä on ollut huoli. Itse sairastimme rajut ja lyhyet vatsataudit tuossa kuukausi sitten, piipahdimme pikaisen päiväreissun Helsingissä kummityttöni syntymäpäivillä, vaihdoimme järjestystä ja kukkiin mullat. Pääsiäisenä kokeilin virkkaamista ja sehän sujui ihan ok. Jotenkin muutoksen tuulet ovat puhaltaneet joka suunnasta, tieten tahtoen tai yllättäen?


lauantai 3.2.2007
Maanantaina johtaja esitti kysymyksen ja keskiviikkona lupasin, että annan vastauksen torstaina: Aloitan työt Imatralla maaliskuun alusta. Siis sama pulju, edelleen, mutta piti tehdä tilapäisjärjestelyjä. Puoli vuotta on pestin pituus. Jännittävää, jotenkin myös haikeaa, mutta kai taas siitä saa jotakin uutta. Työ on ainakin tuttua ja työkaverit samaten. Olenkin sitten ollut "firmamme" jokaisessa toimipaikassa duunissa! Toivottavasti nipponi (eli auto rakkaani) jaksaa vielä puuskuttaa jonkin aikaa edes... Miulla on ollut oikein sosiaalinen viikko. Yleensä sitä sosialisoi vaan sohvan ja siipan kanssa, mutta nyt olin maanantaina muuttoapuna (en nyt kyllä ollut edes kovin suuri apu mutta kuitenkin) Tiinalle ja Ollille, keskiviikkona näin Minna L:ää ja eilen Maijaa & Mariaa. Mietin ruokapäiväkirjan lopettamista tammikuun loppuun, mutta kuitenkin jatkoin. Ei vaan enää jotenkin niin kovin innosta. Eilisaamuna painoin 4,5 kg vähemmän kuin uudenvuoden-
päivänä. Ihan hyvin! Olen pyrkinyt liikkumaan vähintään sen puoli tuntia päivässä ja olen kyllä huomannut kropassa jonkintyyppistä kiinteytymistä. Kivaa! Se on ollutkin haaveena. Ja oon iloinen itseni puolesta että olen jaksanut liikkua. Ennen olen yleensä aina aloittanut liian rankasti, ja sitten jo parin viikon päästä into on lopahtanut. Nyt annan itselleni vapauden aloitella tällein kevyemmin urheilua. Ja se päiväkirjan pito, mikä parasta, on tehnyt varmaan hyvää suussa, jos ei nyt hampaisiin tulisi uusia kuoppia. Parempi myöhään....


sunnuntai 21.1.2007
Ihmeellistä, kun on taas mennyt kuukausi viime kirjoittamisesta tänne. Oli joulu (vissiin muillakin ;), joka meni ihan kohtuu rattoisasti, hautajaiset, hammassärky ja uuden hampaan saaminen, hain virkaa enkä saanut, auto on vissiin viittä vaille romuttamo-
materiaalia (niin ruosteinen...) ja kaikkea. Tomikin on aloittanut vuoden alusta yrittäjänä, jännää. Mie mietin uutta järjestystä tänne makkariin. Hampaista vielä, että enää YKSI hammas tuunaamatta. Ihan mahtavaa. Onpahan suun kuntoon saamiseen jo palanutkin muutamat ecut. Olen pitänyt ruokapäiväkirjaa vuoden alusta että oppisin syömään säännöllisesti kerralla makeaa välttäen. Se on ollut tosi hyvä kokeilu. Luulin että jaksan vaan viikon merkintöjä tehdä mutta ei, ei ole tehnyt heikkoakaan kirjaus. Huomenna alkaa varmaan aika mielenkiintoinen työviikko, veikkaan, että kiirettä piisaa kaiken maailman sopimusasioiden kanssa. Mystiikkaa, ulkona taitaa olla pakkasta ja Tomi tuli juuri ovesta ostamasta suodatinpusseja. Pitäisiköhän vaikka siivota. Tai ainakin vähän pyykkiä pestä. Näin villiä meinikiä miulla täällä.


maanantai 18.12.2006
Meinasin tänään sladittaa auton kylkeen pyörällä. Tomi väittää, että on Minnin pyöräilyt sykkelöity tältä vuodelta. Eikä vieläkään sitä vietävän kypärää ole tullut hankittua. Nooh, hengissä selvisin näköjään. Äiti on päässyt tänään sairaalasta, oli polvileikkauksessa. Ja niille tulee tänään isän kanssa 35-vuotta avioliittoa. Aika tajuton aika. Siis sekä liiton pituus että päivä jona mennä naimisiin... Töissä on ollut rankkaa pari viikkoa oikeastaan, lähinnä omien mokailuiden takia, mutta onneksi tilanne on helpottunut, huh. Perjantain vapaapäivä siis tuli enemmän kuin tarpeeseen, paitsi että rahat meni, mutta kerrankos se joulu vuodessa on. Peräti yksi joulukortti on kolahtanut luukusta vasta. Tulee varmaan kaikki yhdellä rysäyksellä niin kuin viime vuonna. Mukavaa kun Amacing Race on taas alkanut, se on kyllä hyvä sarja, varsinkin aina näin alussa. Kiva matkustaa kotisohvalla maailmalle, kun ei muuten pääse, hehe. Ostin itselleni joululahjan, ison pulleron pehmosiilin, Osmoksi se nimettiin. Kirjoitan muuten näköjään ihan mitä sattuu, mutta ei se haitanne mittään. Pitäisi kirjoittaa useammin taas tänne, kun on kerennyt jo kaikenlaista tapahtua tässä kuukauden aikana... Oikeastaan samapa se, lukeeko kukaan, mutta tuleepahan jotakin muistoja kirjattua ylös kun on itellään niin hemmetin heikko tuo muisti! Ai niin, rintakehän lihaskrampit ovat helpottanee fysioterapeutin ohjeiden myötä. Alkoi jo olla kunnon rutistuksia. Sydämessä ei ole vikaa, selvisipä sekin samaan hintaan. Pääsin vihdoin käymään kampaajallakin ja hiuksia ohennettiin rutkasti. Ei saanut enää päänahka kunnolla happea, kun massaa oli sen verran paljon, interesting... Joo, höpötykset tältä erää sikseen. Outoa että tällä viikolla on joulu. Melkein jo kohta jännittää.


tiistai 14.11.2006
Luomisen tuska. Näen unia valtavat määrät, erilaisia, kirkkaissa väreissä. Joka päivä tuntuu että pitäisi tehdä jotakin, josta jää visuaalisesti viisas jälki. Maalasin taulun ja saatoin loppuun lapaset jotka pari vuotta sitten aloitin (nyt väsään lapasia "Space Invader" -olioilla kuvitettuna Tomin toiveesta, tosin sen käteen kinnas ei ehkä tule mahtumaan...). Joulukortteja en ole tehnyt vieläkään yhtään mutta tänään väsäilin photoshopilla Tomin suosiollisella avustuksella siskon perheen ko. tervehdykset. Tekisi mieli tanssia, laulaa, tehdä biisejä, koota runokirja, piirtää, ommella... Mikä miuta vaivaa? Toisaalta olen myös mietiskellyt elämän lyhyyttä ja ollut välillä ahdistunut noista ajatelmista, toisaalta kotona ei välillä jaksa tehdä mitään, välillä on siivousinto ja tekemisvimma, toisaalta töissä on välillä tuntunut, että nyt alan jo tajuta juttuja, toisaalta että homma karkaa käpälästä... Onko tämä jotain alkavaa "kaikki soittaa mulle Frederikin kauhuklassikoa kamat kaakossa" -kriisiä? Jee. Tuntuu toisinaan että aika loppuu joka suhteessa, tässä ja nyt ja joskus sitten myöhemmin. Olen kaiketi vähän sekaisin. Ja muut uutiset: Tomi ei ole polttanut tupakkaa yli kuukauteen! Muutaman pikkusiken, mutta höm, hieno homma näin. Miulla oli ja meni synttärit ja juuri kukaan ei muistanut. Tympeää. Työkavereille vein joitain herkkuja; alkoihan virallisesti (ainakin sosiaalipuolen määritelmän mukaan) viimeinen vuosi nuoruudestani. Baiba oli laittanut omatekemän kortin Irlannista mutta ei tullut se koskaan perille, ikävää. Kaikkea pientä aina tapahtuu, mutta ei kai mitään niin merkittävää lähiaikoina. Että näin. Iloitkaamme kynttilänvalosta ja virttyneistä villasukista, hei ja hoi seuraavaan kertaan!


keskiviikko 25.10.2006
Helou pitkästä aikaa. Käsittämätöntä, miten voi kuukausi mennä äkkiä. Tässä on ollut jos jonkinlaista muutosta ja ihmetystä. Miun 1,5 kuukautta sitten varastettu pyörä löytyi! Uskomatonta. Nyt se on kotona. Tein siitä rikosilmoituksen silloin ja eräs ystävällinen sielu oli sen korjannut talteen ulkosalta (noin viiden km päästä täältä kotoa katsottuna). Sykkelistä oli tosin lukkopesä hävinnyt (näyttäisi, että voi olla rälläkkä ollut apuna), mutta muuten ihan muy bien kunnossa! Siis jospa nyt hankkisi sen pyöräilykypärän vihdoin... Hammaslääkärin laskut ovat suureelliset, mutta parempaan päin menossa. Ja luojan kiitos että nykyisin saa puudutuksen! Tomi on lopettanut tupakanpolton, joka on mielettömän hieno juttu ja tavallaan muuttanut myös meidän arkea paljon. Mie leivoin sämpylöitä, karjalanpiirakoita ja pullaa silloin Tomin pahimpina kiukuttelupäivinä pitääkseni miehen edes pikkuisen mukavana...hih. Tavallaan itsekin samalla oppinut pitämään paremmin pään kylmänä, tyyneyttä ja mielenhallintaa, jännä. Tässä sairastettiin "ollako vai eikö olla" -tauti, eli perus syysflunssat. Pimeys on ollut yllättänkin ikävän tuntuinen juttu. Enkä ole vielä tehnyt yhtään joulukorttia, mielessä kyllä käynynnä niitten vääntö.


keskiviikko 27.9.2006
Masentaa. Kävin tänään hammaslääkärissä jälleen kerran ja tulokset olivat ikävät. Kymmenessä hampaassa reikää tmv. ongelmaa. Nii-in, vaikea ymmärtää. Hoidan suuni hygieniaa varmasti monta kertaa paremmin kuin joku toinen ja mitä saan palkaksi. Isoja laskuja. TODELLA isoja laskuja. Koko suun remonttiarvio yli reilusti päälle toista tonnia. Mutta täytyy lohduttautua sillä, että ne kuitenkin on vain korjattavissa olevia hampaita, raha menisi johonkin muuhun joka tapauksessa, pystyn kirjoittamaan, näkemään, kuulemaan, maistamaan... Tomi (= rakas mieheni, jolla reikiä koko elonsa aikana nolla!) laittoi lääkärikäynnin jälkeisen puhelun loputtua vielä onneksi myöhemmin lohdutusviestin (on Savonlinnassa töissä osan viikkoa). Kyseessä miun kohdalla on muutenkin ollut "valitusviikko". Koko ajan olen vain käkättänyt, pääasiassa töissä ollessani kylläkin. Tullut kaikkea uutta oppimista(toistaiseksi niistä olen suoriutunut kohtuudella) ja perjantaina vielä oikein pisteenä iin päälle pitää mennä otattamaan kolme tikkiä pois "sieltä mihin päivä ei paista" (luomesta napsaistiin koepala n. viikko sitten). Mutta perusasiat on ok. Joskus kai pitää olla tällainen veemäinen yleismeininki päällä niin jatkossa jaksaa taas pinnistää pirteämpänä. Ops, aika taas rientää: kaveri tulossa käymään, jospa vähän vaikka siistisi paikkoja! Palaillaan...



perjantai 15.9.2006
Taitaa tulla kiire töihin mutta pakko oli tässä laskujenmaksun ohessa jotain vihdoin tännekin kirjoitella... Joo ei hyvin mee. Kävin eilen hammaslääkärissä ja miulla on sitten viisi. suurta. reikää., kaikki vanhojen isojen paikkojen alla! Jee! Ja juurihoidettiin eilen yhtä, mutta yhteen juureen ei onnistunut kunnolla putsaus, siellä saattaa olla jopa katkennut neula! Voi (kirosanojen tulva) mitä puoskareita tuolla suussa on työskennellyt! Edellinen hampilekuri sanoi, että mitä todennäköisemmin joudutaan poistamaan kaksi poskihammasta. Tämä uusi sanoi, ettei hän todellakaan lähtisi poistoihin: hampaat ovat täysin hoidettavissa. Ketäköhän tässä uskoisi... Tavoitteena tekarit ennen 30 ikävuotta -kampanjako tässä on miulta salaa käynnissä? Ja laskut ovat hirmuiset. Saan kustannusarvion seuraavalla kerralla... Viime viikolla oli työyhteisöpäivät Helsinki - Tallinna akselilla. Olin matkanjärjestäjänä ja hyvin onnistui reissu. Meitä oli 43 ihmistä ja aikataulut toimivat, uskomatonta! Käytiin viime viikonloppuna Saarella. Siskon nuorempi poika on alkanut puhumaan, se oli aika mystistä. Ja vanhempien Velho-kissa on kadonnut, liekö enää elossa, surullista... Mutta nyt on perjantai ja voi pyrstö kello on jo noin paljon! Taidanpa vaihtaa tän Minni-yökkärin johonkin "säädyllisempään" ja alan juosta töihin. Moi!


perjantai 1.9.2006
Hannalle ja Jyrkille syntyivät yli kaksikiloiset tyttövauvat varhain tänä aamuna, joten SYLINTÄYTEISET ONNITTELUT!!!


torstai 24.8.2006
Ei ole kyllä nyt ollut aikaa paneutua tähän päiväkirjan pitoon yhtään. Nettiyhteydet ovat olleet kotona kiven takana, töissä ei näitä asioita hoidella ja kannettavakin kyrvähti. Ja on ollut hoppua töissä, mikä on ihan mukavaa. Kunhan pysyisi lapasessa homma... Varasin tänään lääkäriajan ensi viikolle, närästys piinannut pitemmän aikaa. Ei enää jaksa moista. Täällä kotona edelleen on vähän hakusessa tavaroiden sijoittelun kanssa, uskomatonta kyllä. Jospa saisi huomenna vaikka hoidettua sitä puolta. Ja pitäisi hankkia pyöräilykypärä. En osaa ajaa pyörällä hiljaa ja kun tuota muuta tienkäyttäjää on melko merkittävästi tuossa keskustan kohilla... Tuntuu jo autolla ihan omituiselta ajella. Ai niin! Pakko kertoa kaikille, että kävin kävelyllä maanantaina kartta kourassa ja kävelinpä silti itseni kartalta! Olin hetken jo huolissani jotta missä mie menen, mutta onneksi löysin vihdoin oikean tien. Blondia ei pitäisi päästä yksin näköjään liikenteeseen... Noh, tulipa suunnitellusta puolen tunnin lenkistä sitten yli tunnin mittainen. Saipahan liikuntaa enempi!


lauantai 5.8.2006
Ensimmäiset päivät uudessa työssä (palvelukoordinaattorina) takana. Kaikki on aika uutta ja ihmeellistä. Aluksi tuntui että voi ei, ei tämä voi kiinnostaa tarpeeksi, suoraan sanottuna. Mutta nyt vaikuttaa hyvältä ja olen valmis oppimaan lisää kaikkea! Eli oma asenne on ollut hieman huono. Muutos varsinkin tekee epävarmaksi sekä entisestä luopuminen. Täällä sitä ollaan Lappeenrannassa nyt niinku aina. Mikä on myös omituista. Matkalaukkuelämä välillä Savonlinna - Parikkala - Saari on taakse jäänyttä. Olohuone on jopa kuosissa, mutta eteinen edelleen on pelkkää pahvilaatikkoa. Ei olla saatu vielä omaa varastotilaa talosta... Eilen olimme kiertelemässä kaupunkia kun on Linnoituksen yöt. "Jangstereita" lähinnä liikkeellä. Tänään jos kävisi jossain museoissa tai jotain? Pitää katsella. Lämmin ilmakin tulossa mutta jotenkin jo syksyn tuloon sopeutunut.


maanantai 24.7.2006
Viikonlopun vietimme jopa uudessa kotikaupungissamme. Ainakin melkein kokonaan. Perjantaina käväisimme hulppeissa äidin serkun 60-vuotisjuhlissa, jossa viikon varoitusajalla lauloin "alkuvalssin". Meni ihan ok ja meininki oli muutenkin mukava. Kotona tuli pestyä monta koneellista pyykkiä ja edelleen siivottua, nyt on makuukamari kuosissa. Enää tämä viikko töitä Parikkalassa ja sitten alkaa Lappeenrantaelämä! Ei oikein vielä ymmärrä, miten muuttuu kohta kuviot. Ainakin hienoista haikeutta on havaittavissa... toisaalta uudet haasteet odottavat! Tuulikki soitti eilen ja Sarin päivänä Sari, kivaa kuulla pitkästä aikaa muista "maisterisnaisista" (= me 10 tyttöä jotka aloitimme 2001 syksyllä puheviestinnän maisteriohjelmassa Jyväskylän yliopistossa). Innostuin muuten pitkästä aikaa viime viikolla kirjoittamaan runoja, sain purettua kummallista luomisen tuskaa mikä on vaivannut. Pitäisiköhän vääntää joulukortteja? (joku vuosi kun tenttiin olisi pitänyt lukea, väänsin jouluisia tervehdyksiä jo heinäkuussa ja äitikin alkoi huolestumaan, että oletko rakas lapsi ihan kunnossa... *<:O)


keskiviikko 5.7.2006
Muuttohässäkkää ja kahden viikon loma. Oho! On tosiaan vierähtänyt sitten kuukausi viime kirjoittelusta, taitaa olla ennätys. Nyttenkin on kyllä kiire pihalle... Muuttaminen on yhtä tuskaa, ei voi mitään. Kroppa näyttää siltä kuin kääpiöt olisivat hyökänneet pikkuvasaroilla kimppuun: sormipäämustelmia laatikoista, omituisissa paikoissa olevista huonekaluista ja muusta sekavasta liikkumisesta. Vieläkään ei ole kaikki kamat paikoillaan, mutta melkein. Lähes jo kodilta näyttää. Aluksi tuntui tosi kummalliselta muuttaa uuteen kaupunkiin, mutta nyt fiilis on jo ihan jee jee. Käväistiin pikaretki Ikeassakin (Vantaalla)! Sinne menikin kaikki rahat eikä tälläkään kerralla päästy ihan Helsinkiin asti... Mur. Ja kohta paluu töihin, mikä sekin ihan kummallista. On ollut sellaista hutinaa että niinkuin olisi ollut pitempääkin pois työmaalta! Äh, en nyt jaksa keskittyä kirjoitteluun, pitää tarinoida lisää taas toinen hetki. Tsau!


torstai 8.6.2006
Pakkaaminen on jo käynnissä, Tomi on pinonut deeveedeitä laatikoihin. Miun paikka Lappeenrannassa ei ole vielä varmistunut, mutta miun tilalle Parikkalaan on kyllä valittu jo tekijä! Mutta käytännössä varsinainen valinta on enää muotoseikka. Tajusin tässä, että pian olisi se lähteminenkin edessä ja kaiken lisäksi kesäloma. Pelottaa, että tuhraa koko loman muuttopuuhissa: pakkaamisessa, siivoamisessa, roudaamisessa, siivoamisessa, anti-pakkaamisessa… Olisi kiva keritäkin jonnekin… HUOM! Vieraskirja-olotiloihin on tullut ajankohtaisia (? :) lisäyksiä ja lisäksi uusi kenttä "Sijainti". Valokuvia, uusia siis, ei liene luvassa kun kamera on ollut jo kotvan aikaa kaput.


torstai 1.6.2006
Huh. Veti ihan sanattomaksi Suomen eka viisuvoitto etten voinut edes kommentoida kotvaseen aikaan. Sen vaan sanon, että pistelaskun aikaan jännitti niin paljon että oli paha olo ja oksetti. Omat suosikit vähän muuttuivat finaalin aikana, varsinkin Makedonian liveveto oli paha pettymys ja Espanja onnettoman vaisu, toisaalta Romanian poika veti Torneronsa hienosti ja Bosnia&Herzegovinan Leila vaan kasvoi loppua kohden ja oli todella kaunis. Eilen ostin oman Euroviisu-CD:n. Olen onnellinen! Tämä on kyllä ihan paras juttu: siskoni nuorempi poika Oliver (2-v, joka ei vielä puhu kuin joitain sanoja) on ihan itse muitten yllyttämättä keksinyt Lordin. Sen pitää saada nähdä monstereitten kuvia lehdistä. Sitten kiipeää sohvalle, etusormet kohti kattoa ja alkaa lanteiden keinutus sekä kaamea murina (=laulaa siis biisiä Hard Rock Hallelujah)! Olisi kauheasti kaikkea kerrottavaa, mutta jaksaako kukaan lukea... No ehkä tärkein: Muutamme Savonlinnasta Lappeenrantaan! Kämppä on jo irtisanottu joten toivottavasti uusi luukku löytyy pian. Jatkotietoa luvassa myöhemmin...


sunnuntai 21.5.2006
HARD ROCK HALLELUJAH!


lauantai 20.5.2006
Euroviisuilta! Aika vähän jännittää!! Tiedoksi tietämättömille, olenhan melkoinen viisufriikki, tai olin (vieläkin joskus videoilta tuijotan vanhoja kisoja 1990-luvulta...). Nyt on innostus nousussa taas. Rinta röyheänä saa olla ylpeä Lordista. Ovat käyttäytyneet nöyrästi ja arvokkaasti huolimatta kaikesta heihin kohdistuneesta kurasta. Suosikkini on Suomi, Makedonia, Espanja, Latvia ja Romania, tosin kolmea viimeistä ei kyllä vielä ole kuullut livenä, saattaa mieli muuttua. Myös Ukraina ja Bosnia&Hertzegovina ovat ihan ok kivoja. Ennakkosuokkarit Ruotsi ja Kreikka ovat korviini liian peruskauraa. Kauheinta kökköä finaalissa edustaa Liettua. Semifinaalivaiheessa tippuneista hirvittävin oli mielestäni Monaco sillä Coco-renkutuksellaan: aivan uskomattoman pahalle tuulelle sai se biisi eikä emannuskaan osannut sitä sjungata. Järkyttävintä oli ne jonkun surkean karsiutujan korsettiböönat, siis päivää! Suomen joukkiolla sentään on päällä eniten taminetta, sekin on harvinaista näissä mittelöissä. Ja sitten puhutaan hirviönaamioiden takia, että pitäisikö esiintymisasuja rajoittaa... Heh. Eihän noilla akoilla nytkään mitään ollu päällä, liki kaikilla niitä madonna-bikinirajapöksyjä. ONNEA LORDILLE KOITOKSEEN!


tiistai 16.5.2006
Vetämätön olo, en kai ole tulossa pipiksi? Nukuin kyllä liian vähän viime yönä ja tänään oli varsin tehokas työpäivä. Ja nuo muutoksessa olevat duunikuviot hieman ehkä takaraivossa kuitenkin takovat... Niistä myöhemmin kun aika on. Eipä paljon innosta, kun ulkona vajaat viisi lämpöastetta. Siis esim. kuntoilla, heh! Viikonloppuna täytyy kuitenkin löytyä energiaa: Veetin 4-vuotispippalot edessä ja jännittävä euroviisurupeama. Olen hiljalleen kääntynyt kannattamaan kotimaan viisua, sentään jotain asennetta siinä meiningissä. Show on tärkeintä. Ja kun suurin osa kaikista esiintyjistä on pyrstöjään ja
peili-ilmeitään esitteleviä europoppipissiksiä tai wannabe-young-again-tätejä, pomppivat epätoivoisesti ryntäät rytkyen... Give Me a Kismet! Luotan siis Lordiin :O) Olipa muuten jättekiva jutella eilen rakkaan ystäväni Anun kanssa pitkästä aikaa puhelimessa, terkkuja!


perjantai 12.5.2006
Vihdoin silmieni edessä Hannan masu! Oli todella hellyttävä näky. Röngät (!) kävivät kylässä ja olivat yötä, kävimme syömässä kiinalaisessa, nam nam. Niin, pariskunta vihittiin lauantaina Tampereella!! Varsinaisia häitä tanssittaneen joskus tulevaisuudessa...ONNEA!


torstai 11.5.2006
Anne-sisko piipahti sunnuntaina. Käväisi esittelemässä sulhokandinsa, joka osoittautuikin oikein miellyttäväksi uudeksi tuttavuudeksi. Näyttivät onnellisilta yhdessä.
Pitäisi pestä ikkunat. Tomi on yhden jo pessyt. Kotona on tukahduttavan kuuma; aurinko paistaa, tuuletin pörisee ja ulkona lokit ulvoo.
Se on aika jees.


keskiviikko 3.5.2006
Väsyttää. Nukahdin eilen sohvalle kylkiasennossa, Veeti natskotti lonkan päällä, Barbapapaa DVD:ltä. Sitten heräsin kun Tomi soitti, valveennuin, ja aloin uinumaan vasta puoliltaöin. Niin, olihan se näkö huomattavasti heikompi oikeassa silmässä, lisäystä -0,5. En käsitä - milloin tuo miinustaminen loppuu?!? Jos jotain riemua niin sentään rillit meni "takuuseen". Edelliseen lauseeseen lisäystä: Tajusin tuossa vappuna valkolakkini iän, pyöreä kymppi. Aikamoista.


torstai 20.4.2006
Kevät! Nyt se on oikeasti ilma muutoksessa, mahtavaa. Ilmeisesti säätä silmäillessä on tullut tauko myös päiväkirjan pitoon (heh). Täytyy tässä huoltaa itseäänkin kesäkuntoon (enkä tässä viittaa "lisään liikuntaa" -ikuisuusprojektiin): tilasin ajan silmälääkärille tänään. Pakko. Nimittäin vasta hiljattain VIHDOIN sain uusittua rillit, niin enpähän näe näilläkään kunnolla... Aargh? Tuomiota odotellessa...


keskiviikko 5.4.2006
Miulla on huono omatunto. En ole vieläkään kirjoittanut Marialle Thaimaaseen, Carinille Ruotsiin enkä edes Anulle Helsinkiin. En lupaa, mutta yritän ryhdistäytyä ihan kohta. Terveisiä vaan! Tänään oli pitkä päivä töissä ja pitäisi olla jo nukkumassa. Syytä ei kyllä kukkumiseen ole. Hölmö olin ja avasin koneen. Pai tö vei. Jos et vielä ole nähnyt elokuvaa In America, katso! Tyhmä nimi tekeleellä, mutta yksi parhaimpia pätkiä joita olen koskaan nähnyt. Kosketti jotenkin ja kovasti.


torstai 30.3.2006
Mie Saarella taas. Yritin kuntolaitteella hillua, mutta jotenkin ei jaksa kun koko ajan koskee, hampaita nimittäin! Omituisesti tuommoinen kipu vaikuttaa koko kroppaan. Voi olla, että miulta joudutaan poistamaan jopa kaksi poskihammasta, great! Juurihoidot eivät vain tunnu tepsivän. No, onneksi Tomi sentään on paranemaan päin! 25 niittiä sillä on koivessa... auts!


tiistai 21.3.2006
Tomia leikataan. Tai ehkä ollaan operoitu, tainnutettiin vahvasti ensin, toivottavasti jo nukkuu... Ortopedi päättikin sitten kuvausten oton yhteydessä tänään, että reisilihas+jänne (?) ovat siinä määrin revenneet, että eiku leikkauspöydälle. Kummallisen turvonnut ja hipaisuherkkä jalka olikin... Ikävää. Mutta. PIRISTÄ PIPIÄ! Tuossa tän sivun ylälaidassa päiväkirjatekstien yllä on linkki, josta voi käydä heittämässä Tompsulle terkut hänen kotisivujensa foorumin ajankohtaista -osioon, otsikko "Pikaista paranemista"!(www.pinkill.com)


torstai 16.3.2006
Sain kuin sainkin eilen ihteni sohvalta ylös ja reippaillen keskustan alueen kauimpaan kauppaan. Kyllä se lähteminen on niin vaikeaa, mutta tuleepa hyvä olo liikkumisesta. Kulunut, mutta totta todempi fakta. Tosin. Tomi palasi reeneiztä puujalkana ja jännitti, ettei se koipi asetu. Oli raasu ku tönkkösuolattu muikku ja saa nähdä, pitääkö kuitenkin lekuriin vielä lähipäivänä lähteä. Jotenkin on kevätväsynyt vaikka tullut ulkoiltuakin. Jos se johtuukin siitä? Peukut nyt vaan pystyyn, että lievästi ilmenevä kuntoilukuumeeni ei tyssähdä!


maanantai 13.3.2006
Hävettää vieläkin kun eilen sunnuntaina oli niin kaunis ilma, niin ei tullut edes nenänpäätä käytettyä ulkona. Viikonloppu oli komediaa ja kauhua. Perjantaina Johi oli yökylässä (terveisiä :), lauantaina ja sunnuntaina kotisohvalta Hitchcockia: Linnut ja Marnie eli varsinainen 'Tippi' Hedren -katsaus. Olen Saarella, vaihteeksi. Ja nyt sen tein, ihmeen. Kuntolaitteella kitkutin puoli tuntia putkeen!

ps. VALOKUVIA lisääntynyt viikonvaihteessa sivustolle = fotot ihanista kummilapsistani (jotka ovat yhä yhtä valloittavia kuin tuolloin vauvoina!)


keskiviikko 8.3.2006
NAPAKKAA NAISTENPÄIVÄÄ! Täällä taas pörötän Saarella vanhempien luona. Säästää sievoisen summan noissa työmatkoissa kun sukuloi, kuitenkin Parikkalasta kotiin Savonlinnaan 61 km... Ja kun Tomillakin oli tänään treenit ja itsellä pitkä päivä, niin oltaisiin ehditty nähdä tosi vähän. Tämä päivä oli muuten käänteentekevä kaksi vuotta sitten, Tonde pyysi treffeille ja pitkälti sillä tiellä sukkuloidaan. Kylläpä aika rientää! Tarkemmin asiasta asianomaiselle vieraskirjassa...
Olen tässä illan viiletessä surffaillut netissä. Kovasti piti kuntoilla tänä iltana mutta huonolta näyttää, kun äidillä ja isällä perhetuttuja käymässä, samoin oli maanantaina. Ei siinä viitti siis millään kuntolaitteella käydä ketkuttamaan (melko mainio selitys, vai mitä!).


maanantai 6.3.2006
Yksi 7 päivää taas takana ja toinen valoisampi edessä. Siis säällisesti. Tiukka työviikko aluillaan ainakin. Katsottiin viikonloppuna Crash.Tarkemmin mietittynä se oli kyllä
vaikuttava. Jännä, kuinka
kyseisessä leffassa loistivat hömppänäyttelijöinä tutuiksi tulleet nimet. He onnistuivat ovelasti ja tekivät osaltaan elokuvasta suuren, näin väittäisin. "Movie-mottoni":

Ei ole surkeita näyttelijöitä, on vain onnettomia ohjaajia.

Edelliseenkin viitaten, tänään saa painaa pään aikaisin pehkuihin. Viime yönä tuli tuo Oscar-gaala...

maanantai 27.2.2006
Johan oli olympialaisten loppu, varsinkin pujottelu-Pallu harmitti... no se siitä. Perjantaina olimme kaikki kolme siskosta Sarin ja Niinan kera Parikkalan yöelämän pyörteissä. Ilta oli oikein onnistunut (huolimatta pahanilkisestä tiskijukasta) ja meillä oli hyvin hauskaa! Harvoin tulee käytyä. Ja vielä harvemmin kummankin systerin seurassa! Loppuviikonvaihde menikin sitten kotona Savonlinnassa löhötessä ja sairastellessa. Jotenkin kokonaislaatuisesti huono olo, eikä syy ole alkoholissa sillä Tomikin valitteli heikkoa fiilistä. Noh, sentään viime viikolla piinannut mahtava hammassärky on väistynyt antibioottikuurien ansiosta liki kokonaan, jeee.


tiistai 21.2.2006
Hanna soitti vahvistaen "epäilyksen": heille tulee Jyrkin kanssa perheenlisäystä syksyllä ja kyllä, kaksin kappalein! Huimaa! Ensiraskaus, mutta hyvä että on asiantuntija tenavien kantajana (Hantsu-Pantsu on kätilö...). Suurinta ONNEA!


maanantai 20.2.2006
Viikonloppu vierähti Saari-Parikkala-akselilla. Yllättävän anti-rentouttava rupeama, kun äidin kanssa kaitsettiin isosiskoni touhukkaita tenavia. Kyllä niillä kuumeisinakin vauhtia piisaa! Välillä tietysti olin jo väsynyt ynnä helisemässä, mutta enemmän niitä hellyhetkiä kuitenkin: "Sie oot Minni-täti miun rakas". Ja Niin. Tomin tossupalloturnee lauantaina oli armottoman rankka: toipuminen kesti pitkälle seuraavaan päivään, vaikka pelit spelattiin jo lauantaina puoliltapäivin...
Hiphei. Paluu arkeen on tyrmäävä. Erehdyin äsken käymään vaa'alla, eikä se ollut lainkaan luxusidea. PAKKO alkaa tekemään jotain itselleen, sillä tällä menolla miuta ei kohta kadunmies sumopainijasta erota (niin että terveisiä vanhoille tutuille vaan).


keskiviikko 15.2.2006
Eilinen oli kyllä kaikkinensa käsittämätön koettelemus. Päivä alkoi sillä, että avasin vessassa altaan yläpuolella olevan kaapin (olin vanhempien luona yötä) ja sieltä viskautui itekseen äidin hillittömänkokoinen hajuvesipullo päin näköä. Sain putelin kiinni. Melkein. Räjähti laattalattialle kovalla melulla (siihen asti olin yrittänyt hiipiä etten herättäisi koko taloa) ja merkkiparfyymi meni miljoonaan osaan. Kiroilin ja keräilin sirpaleita, tuoksu levisi tarttuen vaatteisiin. Sehän oli superia, kun on työhuone terveyskeskuksen tiloissa... Niin, tietysti duuniin menin omaa oletusta myöhemmin. Kaikkea muutakin pientä kivaa sattui tuntien kuluessa kuten se, että olin lähdössä palaveroimaan Imatralle kymmeneksi, niin soitettiin ysiltä "missäs olet?". Joku informaatiokatkos ja miulla väärä aika kalenterissa, eikä sitten tullut mentyä sinnekään, jep. Ja ei kait siinä. Koneet meni täysin juntturaan, samoin puhelimet jumahtivat pitkäksi aikaa eli työnteko takkusi jonnii verran. Mutta olipahan ystävänpäivä! Jossain vaiheessa tuntui jo aika hysteeriseltä olo. Kivaa oli, että sain ystislahjaksi levyn suklaata ja Tomilta hassun ylkkärin, jolla voi myös ilahduttaa mahdollisia vieraita!


ILOISTA YSTÄVÄNPÄIVÄÄ! 14.2.2006
Possukizza, Maria, AnuH, härö-Hanna, Hartsa, I.s.s.o, Carmen, Kaima, Riki, Tuulikki, Johi, Martti, SariV, K-Helena, Vema, Lisbeth, Baiba, Marbello, Carin, Dj Kapa, Laura, Petoni, Minna Pee, Hemppa + kaikki tehokkaat työkamuni, sähäkät sukulaiseni sekä muut ihanat immeiset jotka unohdin mainita!!


sunnuntai 12.2.2006
Ulkona on kaunis ilma, joten mikäs sen mukavampaa ku kököttää sisällä ja laiskotella. Paitsi pyykkiä pessyt olen, alkoi vuori olla mounteverestimäistä tasoa. Eilen pitkästä aikaa kokeilin piirtämistä, siis lyijykynillä. Sain aikaiseksi itteni näköisen piirrelmän, joka oli aikamoinen ihme. Marilyn-yritelmä näyttikin sitten lähinnä sianpoikaselta hiustupsulla. Jotenkin tuo piirrustelu vie liialti energiaa meikäläiseltä verrattain vaatimattomaan tulokseen verrattuna, etten varmaan sen suurempaa kipinää saanut... Katja ja äiti kävivät eilen kylässä, olivat ostoksilla kaupungissa. Mie siivosin ja tuulettelin petivaatteita sillä aikaa. Niin, äippä kävi eka kertaa sitten heinäkuun! Silloin täällä oli vielä hirveä kaaos ja pelkkiä pahvilaatikoita paikat pullollaan. Mukava kun pistäytyivät.
Sain todella hienot "tuliaisetkin" (mittään ei ois tarvint tuua!), kuten huippukivan turkoosin puseron (varmasti lempipaita töissä kevään koittaessa). Laitticolaa on taas kulunut viikonloppuna ja tullut syötyä kaikkia herkkusapuskoja niin paljon, että hävettää. Ei ihan miun kevennykset ja kuntoilut ole ottaneet tuulta alleen haluamallani tavalla, voi höh.


tiistai 7.2.2006
Nyt on uudet sivut netissä ja terve. Unohtuipa sitten totaalisesti kaikenmaailman osastoja, kuten ansioluettelo laittamatta (yritän tässä jotain koko ajan kirjoittaa, mutta kello on jo liki puolenyön ja olen totaalisen, yeah, aivoton). Tarina jatkuu, kommentteja sivuista haluaisin! ps. ONNEA Mirkka 29.v!


keskiviikko 1.2.2006
Tomi oli tehnyt miulle ylkkärinä uudet sivut. Tai itseasiassa malli löytyi joskus pari viikkoa sitten ja kuvan olen joskus itse muokannut (se muokkaus ei ihmeitä vaatinut). Ja kun kaikki pohja tavallaan oli melko valmiina, niin helpohkoa oli vääntää nää loput asiat. Tuo on aikamoinen kuva mikä on, vähän ylpiin kapsakka, mutta jotenkin se on hieno ja kävi tähän: Tonde piti päänsä ja siihen se jäi. Tätä päiväkirjatyyppistä ratkaisua olen kyllä kauan kaivannut ja nyt se on, vierityspalkkeineen päivineen! Tarkoitus olisi nyt hieman (kröhöm...) ahkerammin päivitellä sivuja ja kirjoittaa "uutisia". Palataan!